torstai 17. maaliskuuta 2011

Vihdoin Buck Rogers-paitaa saatavilla.

Jeap jeap jeap! Buck Rogersin tarinahan alkaa jo 1920-luvun lopulta sanomalehti-strippinä ja sitä onkin viritelty useaan otteeseen sarjiksissa ja töllössä (mm. George Lucas sai siitä runsaasti inspiraatiota Star Warsiin, thank God!). Itsehän törmäsin Buckiin ihan nassikkana Glen A. Larsonin (Knight Rider, Galactica, jne) versioimassa 70-luvun lopun sarjassa - ja aika tuoreeltaan.

Larson muuten kierrätti ovelasti Galacticasta jääneitä lavasteita ja efektipankkien tarjontaa Rogersissa. Faneillehan tämä on tuttua kauraa, mutta Galactican Cylonien "skanneri-silmä" tuotiin ruudulle uudestaan K.I.T.T.:in etuskannerina muutama vuosi tuon jälkeen.

Mutta tosiaan, palataanpa tuohon mainioon Buckiin, jumpe sentään!
Kuinka ollakaan, sitä siis pyöritettiin Ruotsin kanavalla (jälleen kerran on oltava kiitollinen Jeppiksessä [Pietarsaari] asumisesta, koska meillähän näkyi hurjasti kanavia verrattuna esim. moniin suur-cityihin).
Tykästyin sarjaan olan takaa ja hämmästykseni olikin suuri, kun näin Star Warsin ekaa kertaa. Luulin nimittäin hyvän aikaa, että näissä kahdessa on yksi ja sama tunnari. Eiväthän ne liikaa muistuta toisiaan, mutta joitain melodisia yhtymäkohtia on, ja se riitti tarhassa käyvän pikkupojan aivoissa yhdistämään ne yhdeksi ja samaksi.
(Toinen tekijä lienee se, että tuohon aikaan VHS-nauhuri oli harvojen herkkua ja Star Warsia ei katseltu kuin ehkä kerran vuodessa, Buckista puhumattakaan. Ei siis päässyt tekemään vertailuja musiikkien identtiydestä, vaikka halu olisikin ollut palava.)

Hommasinpa sitten tämän kaksi tuotantokautta käsittävän sarjan kokonaisuudessaan devarina tuossa hiljan ja sehän oli vielä parempi kuin muistinkaan. Mukana on myös pilotti, joka esitettiin Suomen Maikkarilla 90-luvun alussa.
Se ei silloin yläasteiässä iskenyt enää hivenen vertaa. Jos jotain, niin pidimme sitä kaveriporukassa ihan naurettavana virityksenä. Olimmepa hoopoja!
(Vaikka on kyllä totuuden nimissä myönnettävä, että pilottileffan camp-prosentti nousee huimiin lukemiin jo pelkästään Bondin visuaalisessa vanavedessä kulkevan ja irrallisen alkumusiikkinsa ansiosta. Biisi kuitenkin sovitettiin instrumentaaliksi itse sarjaan ja se on vallan mainio ja taidokkaasti soitettu tekele - niin taidokas, että allekirjoittanut on varsinkin niistä bassojuoksutuksista ihan ihokarvat ojossa!
Säveltäjänähän on legendaarinen Stu Phillips, jonka kynästä on lähtenyt monia helmiä. Jo pelkästään Knight Rider ja Galactica ovat sellaisia meriittejä, ettei kaverin taidoista jääne epäilystä. Kumpaakin näistä sävellyksistä oli mukana säveltämässä myös em. Glen A. Larson, joka itse asiassa aloitti viihdebisneksessä musapuolella 60-luvulla.).

Olen ajoittain tutkinut eBayn paita-ilmoituksia, että joskos tulisi vastaan hyväkuntoinen Buck-paita ihan oikealta vuosikymmeneltä. Tähän mennessä olen törmännyt vain käyttämättömiin iron-oneihin, ja niiden hinta on ollut turhan höpö-höpö.
Onpa siis hyvä, että vanha kunnon 80's Tees teki tämän kulttuuriteon ja hommasi printti-lisenssit (tai vaihtoehtoisesti ryhtyi jakelijaksi jollekin valmiiksi painetulle tekstiilille - ei noista ikinä tiedä).

Ps. Yritin ja yritin pistää tähän niitä introja vertailtavaksi, mutta youtube ei jostain syystä antanut niitä koodata blogiin. Jospa siellä on käyttäjä iskenyt jotkut 'restriktiot' päälle. Laitanpa siis linkkeinä:

Buck Rogers Original IntroBuck Rogers TV Intro

Toivottavasti meininki maittaa.

- Suhari

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti