tiistai 22. marraskuuta 2011
Hassua...
Hassuna pidetyltä äijältä tulee (lähes) aina vakavaa ja ehkä jopa surumielistä tajunnanvirtaa, kun asettuu joko koskettimien taakse tai kitaran varteen. Puhumattakaan paperin palasesta, johon pitäisi vuodattaa sydäntä lyyrisen värin muodossa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Uudempi teksti
Vanhempi viesti
Etusivu
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti